perjantai 22. tammikuuta 2016

ARMOLLINEN 80/20 -PERIAATE

Teemme arjessa jatkuvasti valintoja hyvinvointimme suhteen. Oli kyse sitten ruuan terveellisyydestä, liikunnasta, somessa roikkumisesta tai siitä, jaksanko tehdä ruuan itse vai lämmitänkö mikroaterian, joka päivä on täynnä - usein tiedostamattomiakin - valintoja. Moni pyrkii, tai ainakin toivoo pyrkivänsä, optimaalisiin valintoihin, koska ne myös vähentävät stressiä ja aiheuttavat meissä hyvää oloa fyysisesti ja psyykkisesti ja näin lisäävät myös onnellisuuden tunteita.

Olen itse vuosien harjoittelun myötä saavuttanut tilanteen, jossa olen oppinut armollisuutta itseäni kohtaan. Ei tämä tietenkään aina toteudu, mutta paljon paremmin nykyjään mennään kuin joskus aikoinaan. Kauan siinä menikin, vasta noin kolme vuotta sitten oivalsin sen, että ehdottomuus ei toimi. Jokainen tekemäni päätös, joka alkoi sanoilla "en koskaan" tai "aina" oli tuhoon tuomittu. En koskaan enää syö karkkia. En koskaan enää syö mitään epäterveellistä. Käyn aina jumpassa neljä kertaa viikossa. Ja niin edelleen - moni varmaan tunnistaa tämän, varsinkin näin alkuvuodesta, kun monella uudenvuodenlupaukset on tehty taas kertaalleen ja monella ne jo ehditty myös rikkoa. Vakavasti terveyttä vahingoittavat tavat ovat tietenkin asia erikseen, jotkut asiat vaan pitää lopettaa kokonaan. Puhunkin nyt niistä arjen valinnoista, joita teemme päivittäin.

Ihan mutu-tuntumalla ei kannata mennä, koska silloin homma helposti karkaa käsistä. On helppo unohtaa toissapäivänä tapahtuneet asiat ja ajetella "kyllä mä nyt tänäänkin voin...". 80/20 -periaate on toimiva ja itselläni ainakin konkreettiset luvut antavat ryhtiä tekemiseen. Ensimmäinen homma tietenkin on tunnistaa ja vaikkapa listata ylös ne asiat, jotka ovat oleellisia oman hyvän olon kannalta. Tämä vaihtelee, jokainen on yksilö, joten se mikä toimii jollain toisella, ei välttämättä ole juuri sinulle oikea tapa. Kun olet tietoinen oman hyvinvointisi kulmakivistä, voit laskea kuinka usein voit lipsahtaa hyvistä tavoista ilman, että sillä on katastrofaalisia seurauksia. Otetaan esimerkiksi ruokailu, se kuitenkin on suurimmalla osalla se merkittävin hyvinvointiin (tai sen puuttumiseen) vaikuttava tekijä. Jos syöt viisi ateriaa päivässä - aamiainen, lounas, välipala, illallinen ja iltapala - se tarkoittaa 35 ruokailua viikossa. Kannattaa mieltää myös aamiainen, välipala ja iltapala ruokailukerroiksi! Kun teet järkevän valinnan 80% ruokailukerroista, tämä tarkoittaa sitä, että voit lipsua periaatteistasi 7 kertaa viikossa! Ei tietenkään kannata ottaa tätä liian kirjaimellisesti - 7 pizzaa tai suklaalevyä viikossa on turhan iso määrä :) Mutta käytännössä voit ihan hyvin käydä pizzalla torstai-iltana, syödä vähän epäterveellisemmän aamiaisen sunnuntaiaamuna ja heittää valmisruuan mikroon tiistai-iltana. Terveellinen elämäntapa ei näihin lipsahduksiin kaadu, kun vaan palaat heti niiden jälkeen takaisin oikealle polulle.

Liikunnan suhteen luvut kannattaa laskea kuukauden aikana tehtyjen päätösten suhteen ja noudattaa 90/10 -periaatetta (tai siis ainakin pyrkiä siihen). Jos tavoitteenasi on liikkua neljä kertaa viikossa, tämä tarkoittaa 16 kertaa kuukaudessa. Jos sohva huutaa äänekkäämmin kuin kuntosali 2-3 kertaa kuukaudessa, ei maailman pitäisi siihen kaatua. Liikunta tosin on semmoinen juttu, minkä suhteen kannattaisi yrittää tsempata itseään mahdollisimman paljon, koska sen väliin jättäminen johtaa myös todennäköisesti huonoihin valintoihin ruokailun suhteen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen!

Yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, jossa kannattaa pyrkiä 100% saavuttamiseen on uni. Huonosti nukuttuja öitä tulee suurimmalle osalle ihan väkisinkin, joten niiden määrää on turha lisätä tietoisilla valinnoilla. Unen merkitys jaksamiseen on niin merkittävä, että siitä pitäisi pyrkiä aina huolehtimaan. Iso tsemppihali kaikille teille, joiden uni häiriintyy esim. valvovan lapsen tai jonkun muun ulkoisen tekijän takia!

Jos elämä on täysin retuperällä ja on tarpeen tehdä iso elämäntapamuutos, niin alussa ehkä kannattaa noudattaa vähän tiukempaa linjaa, 90/10 -periaate on alkuvaiheessa hyvä. Riippuu toki ihmisestä, joidenkin on helpompaa aloittaa vähän löysemmin ja noudattaa alussa 70/30 -periaatetta. Mutta you get the point - unohda ehdottomuus!

On toki hyvä oppia tunnistamaan itsessään ne tavat, jotka "kertakäyttöisinäkin" laukaisevat huonon kierteen. Minulla esimerkiksi sokeri on aikamoinen koukuttaja ja se kuuluisa "yksi pala" kyllä johtaa helposti siihen, että makeaa tulee syötyä liikaa. Sokerin suhteen minulla siis toimii 95/5 -sääntö ja sekin vain silloin, kun tunnen itseni skarpiksi eli tiedän, että pystyn rajoittamaan herkut vain siihen yhteen kertaan. Useimmiten koitan pitää sokerin suhteen täyden nollatoleranssin (enkä siis puhu nyt piilosokereista, niitä sisältäviä tuotteita syön sen verran harvoin, että niitä en laske tähän mukaan).

Viini on toinen "pahis" eli jos punaista tulee kaadettua viikonloppuiltana lasiin useamman kerran, niin sen seuraukset ovat aika "tuhoisat". Vaikka ei puhuttaisi humaltumisesta tai krapulasta, niin pienikin määrä viiniä heikentää unen laatua merkittävästi. Vaikka nukkuisit kymmenen tunnin yöunet, uni ei ole palauttavaa, vaan seuraavana päivänä olo on väsynyt ja tukkoinen, mikä taas johtaa vääriin valintoihin ruuan suhteen. Eri asia oli tietenkin ne nuoruuden rehelliset krapulapäivät, jolloin päivä kului sohvalla telkkaria katsellen ja pizzaa ja karkkia vetäen. Onneksi nuo ajat ovat jääneet jo taakse, enää ei jaksaisi :) On muuten hyvä muistaa, että kunnon sokeriöverit aiheuttavat myös melkoisen "krapulatilan" ja huonojen valintojen kierteen!

Blogi hiljenee viikonlopuksi. Yksi puolilapsistani - meillä käytetään tämmöistä käänteistä sanajärjestystä :) - tulee perheineen meille viikonlopuksi, joten hulinaa ja vilskettä tiedossa! Pääsen siis puolimummoilemaan ja myös hösäämään pienen vauvan kanssa, ihanaa <3 Yhdet puolilapsenlapsen synttärijuhlat myös tiedossa, joten herkkujen suhteen 80/20 -periaate taitaa poksua ja paukahdella tänä viikonloppuna...

Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

Emma <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!