Itse tehty pizza on ihan oma lajinsa ja sillä harvemmin on mitään tekemistä ravintolapizzan kanssa. Kotiuunia ei saa samoihin lämpötiloihin kuin pizzerioissa, minkä takia monen mielestä pizzaa ei edes kannata tehdä kotona. Olen ihan eri mieltä! Uunissa tulee oikein hyvää pizzaa. Takassa kiven päällä kypsennettynä vielä sata kertaa parempaa, mutta siitä oma postaus joskus. Eilen mentiin ihan tavallisella uunilla.
Kotipizzassa on myös se ihanuus, että täytteet voivat olla mitä tahansa. Nuorenherran kinkku-salami edusti perinteistä tyyliä, minun pizzani taas ”mitätänäänsyötäisiin” – meiningillä sisälsi paprikaa, kantarelleja, sipulia, Aura-juustoa, oliiveja, mozzarellaa ja Emmental-juustoa. Niin sanottu komposti-pizza siis :) Mies oli pikkujouluissa, joten hän ei päässyt päättämään, vaan joutuu tyytymään jämiin.
Olen aikaisemmin aina panostanut tomaattikastikkeeseen, keitellyt sitä yleensä useita tunteja, jäähdyttänyt ja sitten levittänyt hartaudella pizzan päälle. Ja näin varmasti teen usein vielä jatkossakin – silloin kun kastike onnistuu täydellisesti, muuta täytettä hyvän juuston lisäksi ei tarvitakaan (laitan kastikkeen ohjeen tänne seuraavan kerran kun teen sitä). Mutta yllätyin lukiessani Saku Tuomisen ja Luca Platanian Pizze-kirjasta, jonka mukaan ”aitoon" pizzaan tomaattikastiketta ei keitetäkään. ”Aito” lainausmerkeissä sen takia, että - kuten herrat kirjassaan myös toteavat - pizzaa (ja mun mielestä italialaista ruokaa yleensäkään) tehdessä ei saa olla liian tiukkoja sääntöjä - asenne ratkaisee!
No mutta, se kypsentämätön tomaattikastike. Päätin kokeilla ja pakko myöntää, en osaa päättää kumpi vaihtoehto on parempi, pitkään keitetty vai tämä. Ruuanlaiton ihanuushan piilee juuri siinä, että ei tarvitsekaan päättää! Molemmat reseptit käyttöön, fiiliksen mukaan. Tämä kypsentämätön kastike toi mieleen yhtenä kesänä kauan sitten Roomassa syömäni, elämäni parhaan pizzan. Täytteitä ei ollut tomaattikastikkeen lisäksi kuin muutama herkkutattisiivu ja mozzarellaa. Päällä vielä muutama tuore basilikan lehti. Oih!
Taikinan kanssa en kyllä jaksanut ruveta hifistelemään Tuomisen kirjan malliin. Vaihtoehtoina olisi pikataikinan (nostatus 1 h) lisäksi päivän taikina (keskipitkä nostatus 10-12 h) tai hidas taikina (pitkä kylmänostatus 48-96 h). Joskus olisi mielenkiintoista kokeilla tuollaista hidasta nostatusta, mutta epäilen kyllä, että sokkotestissä huomaisin mitään eroa! Tein taikinan ihan vanhalla näppituntuma-perusohjeella ja hyvää tuli.
Kastike valmistetaan kaikessa yksinkertaisuudessaan näin (olen tuttuun tapaani lisännyt pari juttua, harvoin osaan noudattaa ohjetta täsmällisesti):
2 tlk tomaatteja (murskakin käy)
3 valkosipulinkynttä kuorittuna ja halkaistuna
ripaus suolaa
loraus oliiviöljyä
rouhaisu mustapippuria
n. tl sokeria
puntillinen basilikaa revittynä/silputtuna
Murskaa tomaatit käsin tai sauvasekoittimella.
Lisää mausteet, öljy ja valkosipulit.
Anna tekeytyä jääkaapissa pari tuntia.
Sekoita ja maistele välillä ja lisää mausteita jos siltä tuntuu.
Kun laitat kastiketta pizzan päälle, ota valkosipulinkynnet pois.
Kastike on keitettyä kastiketta nestemäisempää!
Tuli kuulkaas hyvää! Ja kuten kotona tehty pizza yleensäkin, tämäkin oli parhaimmillaan kylmänä seuraavana päivänä. Tulimme tänään päivällä kotiin kiljunälkäisenä joulumaa- ja kauppareissulta ja seisaaltaan syöty eilinen pizza, suoraan jääkaapista, sai elämän taas hymyilemään. Kuvat ovat eiliseltä, tänään ei ehtinyt mitään rucolaa kaivamaan esiin :)
Havahduin tänään blogeja selaillessani, että jouluakin pitäisi varmaan ruveta vähitellen miettimään. Olen yleensä tässä vaiheessa jo tehnyt kaikki listat (lahjat, eri päivien ruuat, kauppalista jne.), ostanut osan lahjoista, koristellut varovasti taloa - nyt EI MITÄÄN !! Ostin joulumaasta tänään neljä nupuillaan olevaa hyasinttia - avautuisivat nyt nopeasti, niin niistä ehkä alkaisi joulufiilis heräilemään. Muuten tulee kohta kiire...
Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille!
Emma <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!